Olli Rehn

Ekonomistien eväistä käytännön talouspolitiikkaan

Kolme kärkipään ekonomistia, Bengt Holmström, Sixten Korkman ja Vesa Vihriälä, esittivät viime viikolla valtiovarainministeri Petteri Orpon pyynnöstä muistion muodossa näkemyksensä hallituksen talouspolitiikasta. Punnittu puheenvuoro, jonka evästyksistä osa kohdistui tämänpäiväiseen budjettiriiheen, osa paremminkin hallituksen puolivälin tarkasteluun ensi kevättalvella.

Toimenpiteiden rytmitys ja finanssipolitiikan viritys ovat ekonomistikolmikon mielestä kohdallaan. Kiireellisimpänä huolehditaan hintakilpailukyvystä, seuraavaksi on rakenteellisen kilpailukyvyn vuoro.

 

Finanssipolitiikassa menosäästöjen vastapainoksi Orpon budjettiesitys sisältää merkittäviä elvyttäviä elementtejä. Kilpailukykysopimuksen kattavuuden laajennuttua yli 90 prosentin nousevat veronkevennykset 515 miljoonaan euroon. Niitä aikaistettiin suhdannesyistä vuoteen 2017, mikä ylläpitää kotimaista kysyntää ja siten rakentaa siltaa vienti- ja investointivetoisempaan kasvuun.

Myös uusiutuvaan energiaan, biotalouteen, cleantechiin ja puhtaisiin ratkaisuihin sekä liikenneverkkoon suuntautuva 1 600 miljoonan euron kärkihanketuki painottuu ensi vuoteen. Sekin tukee talouden elpymistä.

 

Työmarkkinoiden osalta ekonomistit toteavat, että kilpailukykysopimus ja siihen liittyvä yhteisymmärrys palkanmuodostuksen Suomen mallista tukevat suomalaisen työn ja tuotannon kilpailukyvyn paranemista.

Kilpailukykysopimuksen on arvioitu synnyttävän 35 - 45 000 uutta työpaikkaa. Se on välttämätön mutta ei riittävä edellytys sille, että kansallinen tavoitteemme 110 000 uuden työpaikan syntymisestä ja 72 prosentin työllisyysasteesta voisi toteutua. Tarvitaan lisätoimia.

Niiden osalta rakenteelliset uudistukset ovat ekonomistien listan kärjessä. Holmström, Korkman ja Vihriälä nostavat esiin työttömyysturvan tasoporrastuksen työttömyyden keston mukaan, millä olisi kannustavaa vaikutusta työn aktiiviseen etsintään. Tämä nosto ei ole yllätys, sillä taloustiede on vakuuttavasti osoittanut työttömyysturvan rakenteen vaikuttavan työn tarjontaan. Tätä arviota tukee käytännössä myös Ruotsin ja Tanskan aktiivinen työllisyyspolitiikka, joka on meikäläistä onnistuneempaa.

 

Työllisyyspaketin painopiste on kannustimien kohentamisessa ja työvoiman kohtaannon – kysynnän ja tarjonnan – parantamisessa. Toimenpiteiden valmistelussa olemme kuulleet työmarkkinajärjestöjä kiky-sopimuksen hengessä. Osa toimista on valmis päätettäväksi budjettiriihessä. Osa toimista vaatii ratkaisujen yksityiskohtien osalta vielä jatkotyötä. Hallitus jatkaa valmistelua ja kuulee myös siinä työelämän osapuolia.

Ekonomistit kannustavat myös siirtymään kansallisessa keskustelussamme kustannuskilpailukyvyn problematiikasta rakenteelliseen kilpailukyvyn tekijöiden arviointiin ja parantamiseen. Tästä ei voi olla kuin samaa mieltä. Innovaatio- ja tutkimusrahoituksen määrä on laskenut vuodesta 2011 lähtien. TEM onkin tilannut OECD:ltä arvioinnin Suomen innovaatio- ja tutkimusrahoituksen vaikuttavuudesta. Siitä saamme aineksia päätöksiin ensi kevään puolivälin tarkastelussa.

Perustulo etenee aiemmin tehdyillä päätöksillä. Perustulokokeilu tuo Suomelle kansainvälisesti ansaitsemaansa huomiota, vaikka julkisen talouden budjettirajoitteiden vuoksi se ei olekaan niin kattava kuin ihannetilanteessa soisi. Mutta siihen verrattuna, että vihreät ja vasemmisto eivät saaneet hallituksessa ollessaan edes kokeilua aikaiseksi, heidän kritiikkinsä menee kategoriaan ”väärin kokeiltu”.

 

Kun käynnistin kansalaisjärjestöjen perustulotyöryhmää 1980-luvun lopulla, monet kysymyksenasettelut olivat hyvin samanlaisia kuin nytkin. Perustulokokeilun myötä saamme tärkeää tietoa etenkin sen kannustavasta vaikutuksesta työn tarjontaan.

Perustulon ydinajatus on, että jokainen tienattu euro tuo tekijälleen nettotuloa, mikä kaiken järjen mukaan kannustaa työntekoon ja yrittämiseen. Miksi sellaista pitäisi vastustaa?

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (15 kommenttia)

Jukka Laine

Politiikka menee aina kansalaisten edelle. Perustulo on liian kallis, työmarkkinajärjestöt eivät sitä kannata ja se nostaisi myös veroastetta.
Hyvä on että hallitus kokeilee, mutta kansalaisesta tuntuu turhauttavalle kun lopputulos jo tiedetään.

Ideologisista syistä ei voida kokeilla verottoman tulon alarajan nostoa. Esim. perustulon verran ja asumistuet yms. lähtisivät leikkaantumaan vasta tulon kasvaessa. Näin työtön, opiskelija tai vaikka pienituloinen eläkeläinen maksaisi itse perustulonsa työllistyessään. Suomalaisille kun on opetettu malli jossa yhteiskunta kerää rahat pois työikäisiltä veroina ja maksuina ja sitten naatitaan.

Verokokeilut taitavat olla politiinen itsemurha. Pitäisi mennä kohti tasaveromalleja ja vähentää työn verorasitetta jotta alhaisen tuottavuuden työkin olisi kannattavaa ja vähentää tulonsiirtoja mutta näyttää sille että tulossa on sosiaalisempi malli jossa osa tulosta maksetaan tulonsiirtoina. Mikä tietysti lisää menopaineita.

Kun tietää että sosiaali- ja eläköitymismenot ovat kasvaneet kymmenen miljardia, kun samaan aikaan on valtion velka tuplaantunut ja työttömyysmenot kasvaneet 1,5 miljardia, niin johtopäätös on se että säästöjä tarvittaisiin siellä missä menot kasvavat. Vielä kun velka ei rajoita kaikkea kokeilemista, niin taloutta pitäisi elvyttää taas yksityistalouden suuntaan ja se onnistuu parhaiten aktiivisella veropolitiikalla. Hallituksen kannatus laski ja työmarkkinajärjestöt voittivat.

Käyttäjän Ukkram09 kuva
Markku Laitinen

Mitäs jos poliitikkoihin sidoksissa olevien ekonomistien juttujen sijaan kuuntelisimmekin IMF:n tutkijoiden neuvoja valtioiden talouksien korjaamiseen?

http://rahanvalhe.puheenvuoro.uusisuomi.fi/122196-...

Näitä valtion tarjoamia ekonomisteja on kuunneltu jo liikaakin ja juuri heidän neuvoillaan ollaan tähän talouskatastrofiin jouduttu.

Olavi Myllymäki

Hallitus voisi otta naftaliinista Himasen 700 000 Euroa maksaneen suosituksen, jolla Suomi saadaan nousuun. Olisi jo aika toteuttaa se. Vai kuin?

Juha Hämäläinen

Työtömyyden saa puolitettua helpoimmin jakamalla työttömien määrän nolla pilkku viidellä!

Tähän laskumalliin on perustunut jopa Saksan politiikka aina Schröderin ajoista lähtien!

Ajokoira seuraa jäniksen jälkiä, mutta ei saa sitä kiinni, kuten ei aasi koskaan saa kiinni porkkanaansa.......

Käyttäjän Ukkram09 kuva
Markku Laitinen

Työttömyys on äärimmäisen helppo poistaa ja samalla kasvattaa tuottavuutta. Ei muuta kuin lyhennetään työaikaa niin paljon että on täystyöllisyys.

Toki tiedän että ongelmien hoitamisen sijaan, poliitikot valehtelevat kansalaisille tulevasta työvoimapulasta, vaikka kaikki tutkimukset osoittavat että tulevaisuudessa automaatio ja robotit korvaavat yhä useamman työpaikan. Ongelmien hoitamisen sijaan, poliitikot haluavat asioiden olevan entisellään, koska jos poliitikot hoitaisivat esimerkiksi asunnottomuuden kuntoon, ei sillä enää voitaisi tehdä politiikkaa ja sama on työttömyyden kanssa.

Mitä huonommin poliitikot ja virkamiehet tekevät työnsä, sen enemmän heillä on työtä, siksi työtä ei halutakaan tehdä kunnolla.

Käyttäjän HannuValtonen kuva
Hannu Valtonen

Miten olisi, jos ihmiset ajattelisivat ihan itse. Ns. talousgurut ja kansalaisten parhaimiksi valitsemat politiikot lähes yksinomaan kertaavat sitä, minkä jo kaikki tietävät. Kaiken lisäksi blogistit ja kommentoijat menevät samaan retku...eeseen. Kuka puolesta, lkuka vastaan.

Lyhyt yhtälö suomalaisten kikyyn. Tehdään parempaa, tehdään enemmän, tehdään kustannustehokkaasti. Yhtälö on niin kauan yksinkertainen ja helppo, kunnes rakkaat talousasiantuntijamme ja työmarkkinajärjestöt päästetään sitä vaikeuttamaan.

Ensimmäinen askel on siirtyminen yrityksissä osittaiseen henkilöstöomisteisuuteen. Lyhykäisesti, henkilöstö ostaa työpaikkansa, eli saa vastineeksi erityisiä duunariosakkeita, tai muita osuuksia. Niiden arvo muuttuu yrityksen tunnuslukujen mukaan. Henkilöstö saa tulonsa normaalista työnteosta, skä lisäksi osakkeidensa pääomatuloista Ei tästä enempi just nyt.

Kansalaistulo-, tai kansalaispalkka pitää tyystin unohtaa.
Korvataan se vakuutustyyppisellä kansalaisturvavakuutuksella, joka toimii vauvasta muoriin ja vaariin. Kaikki muut tuet lopetetaan ja niiden omaisuus siirretään ko. vakuutusmuodon perusrahastoksi. Rahoitus hoituu kansalaisten maksamalla vakuutusmaksulla ja osaltaan myös verovaroilla. Finanssitalona vakuutusyhtiö harjoittaa myös sijoitustoimintaa.

Käyttäjän Ukkram09 kuva
Markku Laitinen

On hyvä kuuulla erilaisia ehdotuksia työpaikkojan lisäämiselle, mutta automatisointi ja robotit korvaavat yhä useammin ihmistyön ja siksi oma näkemykseni on että työaikaa tulisi lyhentää niin paljon että olisi täystyöllisyys.

Jukka Laine Vastaus kommenttiin #10

Tänään on nähty taas tyypillistä venkoilua. Rinne hymyilee edessä ja puukko heiluu takana. SDP pitää päästää vallan kahvaan. Seuraavia vaaleja odotellessa.

Olen samaa mieltä Markku Laitisen kanssa automatisoinnista ja robotiikasta. Sitä odotellessa pitää luoda uusia malleja joilla ihmiset saavat elantonsa ja kansantuote ei kovin hiipuisi. En usko tukityöllistämisiin ja jakamisiin koska elämme avoimessa taloudessa jossa kilpaillaan.

Sen sijaan verotuksen keinoin voisi kannustaa ihmisiä pois harmaasta taloudesta ja aktivoida työttömiä,opiskelijoita ja miksi ei eläkeläisiäkin tarjoamalla työllistyville veroporkkanaa. Suomen korkea hintataso on ongelma, kuten työmarkkinoiden jäykkyydet ja niihin pitäisi panostaa. Sitä ei kolmikanta kykene ikinä ratkaisemaan. Eli nuoret, muuttakaa pois täältä!!!!

Käyttäjän Ukkram09 kuva
Markku Laitinen Vastaus kommenttiin #13

Nykyiset puolueet ja niissä toimivat poliitikot, eivät kykene muuhun kuin kaikenlaisilla kepulikonsteilla yrittää päästä valta-asemaan ja sitten kun valta on saatu, ei yllättäen mikään muutu.

Ensin tulisi ratkaista perusongelmat, jotka lähtevät siitä että yksityiset pankit luovat tyhjästä rahaa ja lainaavat sitä sitten valtioille korkoa vastaan. Valtiolla pitäisi olla oma keskuspankki, joka loisi rahan tyhjästä. Ei valtioiden kuulu velkaantua, vaan rahanluonti pitää olla yhteiskunnan hallussa, eikä yksityisten pankkien.

Vasta kun perusongelmat on ratkaistu, voidaan alkaa ratkaisemaan pienempiä ongelmia.

Jukka Laine Vastaus kommenttiin #14

Suomi tienaa 7 vuoden lainallaan. Eli sijoittajat maksavat Suomelle siitä että lainaamme rahaa. EKP ostaa ongelmaluottoja ja pitää yllä osakemarkkinoita.

Nordean pääekonomisti povaa osakemarkkinoiden ja talouden romahdusta Arvopaperi lehdessä, jos ei politiikka kykene uudistamaan rakenteita. Nyt markkinat ovat keskuspankkiuskovaisia, mutta jonain päivänä keskuspankkien kyvyt loppuvat.

Oma keskuspankki ei voi ratkaista meidän rakenteellisia ongelmia vaan tarvitaan uutta politiikkaa. Ei ollut Neuvostoliittokaan ikuinen :)

Käyttäjän Ukkram09 kuva
Markku Laitinen Vastaus kommenttiin #15

Oma keskuspankki ja sille yksistään rahanluontioikeus ratkaisee valtion talousongelmat, aivan kuten IMF:n tutkijat ovat selvittäneet. Linkki ensimmäisessä viestissäni.

Valtion rakenteellisia ongelmia sillä ei ratkaista, koska ongelmat johtuvat nykypuolueista ja poliitikoista.

Käyttäjän hannuaro1 kuva
Hannu Aro

Kepun tukivoima politiikka, ja tuulivoiman tuki ensi sijassa toimii niin kuin hullu mies Huittisissa, - "syö enemmän kuin tienaa".

Käyttäjän karifa kuva
Kari Fagerström

Koko ajan puhutaan työpaikoista, 110 tuhatta lisää, samaan aikaan vähenee työpaikkoja. Mikä on todellinen nettovaikutus ?

Käyttäjän Ukkram09 kuva
Markku Laitinen

Tutkimusten mukaan työpaikat tulevat lähitulevaisuudessa vähenemään rajusti, koska automaatio ja robotit korvaavat yhä enenevissä määrin ihmisen tekemän työn ja ainoa keino saada aikaan täystyöllisyys, on jakaa työ uudelleen. Eli lyhentää työaikaa.

Käyttäjän AOBrusi kuva
Antti Brusi

Ei tarvitse olla järjen jättiläinen, eikä taloustieteilijä. Työttömyys sivukuluineen on pahin este kehitykselle. Se on pirunmenoinen menoerä ja samalla menetetty suunnaton tulo.

Kannattaisi jalkautua esim PK-yritysmaailmaan. Jokaisella vähänkin kasvavalla, tuotantoon keskittyvällä PK-yrityksellä on varasuunnitelma olemassa ja se on pöytälaatikossa virossa.

Pari henkilöä perustaa yrityksen saa sen kasvamaan muutamassa vuodessa 10-15 henkeä työllistäväksi pajaksi. Tässä kohdassa syntyy kipupiste kun laajennuksille on tarve ja kysyntä. Viron malli, selkeä ja yrittäjä ystävällinen lainsäädäntö on yksinkertaisesti liian vetovoimainen. Olen havainnut myös toisen ilmiön. Isompi (ei kotimainen)kilpailija) on herännyt ja tekee tarjouksen, josta ei voi kieltäytyä. Viimeistään tässä vaiheessa muutto lahden toiselle puolelle on selviö.

Ymmärrän hyvin näitä yrittäjiä. Muutama milli taskussa ja useimmiten hyväpalkkainen jatko yrityksen palveluksessa.

Pienellä siveltimellä voi saada aikaan suuria. Kotimarkkinoiden merkitystä ei tunnusteta. Pienille huoltofirmoille, siivousyrityksille, ja vaikka mille. Miksei kivijalka viini- juustokaupalle. Yrityksille joiden ainoa tavoite on luoda kohtuullinen toimeentulo. Yrityksiä, jotka eivät tavoittelekkaan taivaita.

Yrityksen perustaminen on helppoa, mutta siihen se sitten jääkin. Peruspääoman saaminen esim. lainarahalla ei välttämättä ole ongelma. Ongelma on vakuuksissa. Uskaltaako ottaa riskiä jos mahdollisen epäonnistumisen tulos on menetetty tulevaisuus. Liian usein pelkkä byrokratia saattaa johtaa siihen, että lappu ilmestyy luukulle.

Lainsäädäntömme esim. ulosoton suhteen on keskiajalta. Miniosakeyhtiö tai jokin vastaava, jossa yrittäjän kaverina rahoitusriskeissä on no vaikkapa valtio, eläkevakuutusyhtiö tai vastaava instituutio. Koijarit on toki asia erikseen. Kyse on oikeastaan vain priorisoinnista. Onhan noita keinoja. EU:n kilpailutus säännöstö kannattaa unohtaa...rysselillä ei ole tänne mitään asiaa kertomaan mistä ne koulun perunat pitää hankkia........

Käyttäjän jormanordlin kuva
Jorma Nordlin

"Myös uusiutuvaan energiaan, biotalouteen, cleantechiin ja puhtaisiin ratkaisuihin sekä liikenneverkkoon suuntautuva 1 600 miljoonan euron kärkihanketuki painottuu ensi vuoteen. Sekin tukee talouden elpymistä."

Missä on robotiikka?

Toimituksen poiminnat